torstai 1. syyskuuta 2016


Kesä juoksi kilvan rinnallani. Kesäkuu saapui aivan yllättäen, väsyneen kevään päätteeksi. Pian olikin sitten jo kauan odotettu heinäkuu lomineen. Päivät riensivät, ja minä riensin mukana.

Eilen havahduin elokuun viimeiseen päivään.

Syksy alkaa olla jo ihan nurkan takana. Aikaiset aamut tuoksuvat omenapuille, ja päivisin aurinko muistuttaa lämmöllään vielä kesästä. Pian puut pukeutuvat ruskaan, ja minä kahlailen lehtien seassa hymyssä suin!

Suosikki vuodenaikani!


Kesällä tuli huomaamatta pidettyä taukoa blogimaailmasta. Nautin hetkistä, olin tässä ja nyt. En miettinyt, että miltä tämä kaikki näyttäisi kuvissa, tai miten tämän kaiken pukisin sanoiksi. Minä vain olin, läsnä hetkissä. Se teki hyvää. Nyt tuntuu kuitenkin taas hyvältä palata kirjoittelemaan!

Olen todella innoissani syksystä! Villatakkileiri III on ihan nurkan takana! (Tarkalleen 8 yötä!) Lisäksi olemme nyt viime päivinä eläneet pahvilaatikoiden keskellä, mikä tarkoittaa sitä, että muutamme muutaman viikon päästä! (Uusi ihana koti tulee kyllä varmasti esittelyyn kunhan kaikki on valmista!)





Mitä teille kuuluu? 
Onko siellä ruudun toisella puolella enää edes ketään?



3 kommenttia:

  1. Aaah syksy on myös oma lempparini. �� Tilasin juuri ison kasan lankoja, joista taiteilla lämmikettä. En malttaisi odottaa sitä luonnon väriloistetta ja sitä että saan kietoutua uusiin, itse tehtyihin pipoihin, huiveihin ja lapasiin. ❤️

    VastaaPoista
  2. Ihana postaus! Mukava kuulla sinusta :)

    VastaaPoista
  3. Oih oli kyllä päivän piristys löytää tämä ihana symppisblogisi, jään ehdottomasti seurailemaan! :3

    VastaaPoista