Tänä kesänä olen jälleen muistanut, miltä tuntuu, kun olo on keveä ja onnellinen. Vaikka kesääni on mahtunut töitä ja muutamia huonompiakin päiviä, olen tänä vuonna (pitkästä aikaa) osannut rentoutua jotenkin ihan eri tavalla kuin aiempina vuosina. Olen ottanut kaiken irti aurinkoisista vapaapäivistä, suunnannut rantaan, ja loikoillut omissa ajatuksissani ja pulahtanut välillä järven syleilyyn. Tuntuu, että olen muutenkin saanut vihdoinkin karisteltua harteiltani parin vuoden takaisen romahduksen viimeisetkin tomut, ja löytänyt itsestäni jälleen sen tutun naisen, joka joskus olin. (Ehkäpä voisinkin joku kerta kirjoittaa omasta toipumisprosessistani?)
Kesään mahtui matkustamista, parit juhlat, mökkeilyä ja monen monta mukavaa puistossa ja rannalla loikoilua. Olen syönyt hirmuisesti jäätelöä, onnistunut hankkimaan rusketusraidat ja uinut varmasti enemmän kuin viimeisen kymmenen vuoden aikana yhteensä! Olen myös tänä vuonna tullut muutaman askeleen verran varmemmaksi omassa kropassa. Olen nimittäin aiemmin hieman kaihtanut uimarantoja, mutta tänä vuonna olen jotenkin oivaltanut, ettei arvissa, muhkuroissa eikä muissakaan "ylimääräisissä asioissa" ole mitään hävettävää. Me kaikki ollaan omanlaisia, ja ihania juuri sellaisina!
Kesä ei suinkaan vielä ole ohi, mutta ajatukset alkavat jo varovaisesti suuntautua kohti hiljalleen hiipivää syksyä. Työharjoittelun alku lähestyy juosten, samoin viimeinen työpäivä nykyisessä työpaikassa. Sitä ennen kuitenkin vielä muutama keveä kesäpäivä, ja akut täyteen talvea varten!
Mikä teki sinun kesästä ihanan?
