Törmäsin keskiviikkona erääseen todella ajankohtaiseen ja tärkeään kampanjaan nimeltä
Kävikö pahasti? Rosanna kirjoitti
blogissaan bussimatkasta, joka oikeastaan antoi tälle koko kampanjalle alkusysäyksensä. Lueskelin tarinan kokonaisuudessaan, ja kaikki siihen tulleet kommentit. Kävin siinä samalla läpi fiiliksiä onnenkyynelistä kihisevään raivoon. (Lukekaa tekin tuo tarina kommentteineen, niin ymmärrätte mistä puhun!)
Kävikö pahasti -kampanjan tarkoituksena on luoda yhdessä uutta auttamisen ja kohteliaisuuden kulttuuria kadonneen tilalle. Eli nyt ne silmät auki, ja katsetta vähän muuallekkin kuin omaan napaan! Tässä maailmassa on jo muutenkin tarpeeksi kaikenlaista vääryyttä ja pahuutta, joten eiköhän nyt olisi oikea hetki miettiä muitakin ihmisiä. Avataan niitä ovia, autetaan vanhuksia painavien kantamusten kanssa, autetaan ihmisiä kaikenlaisissa hädissä ja kysytään että
ootko sä kunnossa?
Käyttäydytään muita kohtaan samalla tavalla kuin haluaisimme tuntemattomien käyttäytyvän meitä kohtaan. Ei niiden tekojen tarvitse olla mitään
pelastan tässä nyt tämän koko maailman -kokoluokkaa, sillä ne pienetkin hyvät teot riittävät! (Jollekulle nämä pienetkin teot voivat olla juuri niitä, jotka pelastavat päivän, tai jopa koko elämän!)
Liian moni on joutunut elämänsä aikana välinpitämättömyyden uhriksi. Tehdäänhän sille loppu?
Ketkä lähtevät taistelemaan välinpitämättömyyttä vastaan? Vai kuulutko jo kenties tähän välittävään porukkaan? Mielelläni myös kuulisin tarinoita erilaisista tilanteista, joissa ihmisten välinpitämättömyys raivostutti tai vastaavasti välittäminen ilostutti!
PS. Minäkin lensin rähmälleni töissä alkuviikosta, ja vaikka minua ei sattunutkaan lainkaan, piristi se fiilis, kun eräs ulkomaalainen nainen juoksi luokseni huutaen "Oh my, are you OK?".
Ihanaa viikonloppua!
♡: Emmi