lauantai 25. helmikuuta 2012

Tunnustus: Olen koukussa Pinterestiin.

Pari kolme viikkoa sitten luokkakaverini kertoi minulle tästä kyseisestä sivustosta, koska ajatteli minun pitävän siitä. Aika hyvin tämä tyttö minut tuntee, sillä nykyisin huomaan viettäväni monia tunteja seikkaillen ja inspiroituen erilaisten kuvien parissa !
(Ehkä kyseessä on vielä ns. alkuhuuma, joka toivottavasti laantuu lähipäivinä, ainakin edes vähäsen!)

Minun Pinboardeja pääsee katsomaan tästä !


"What is Pinteres ?
- Pinterest is a Virtual Pinboard 
- Pinterest lets you organize and share all the beautiful things you find on the web. 
- People use pinboards to plan their weddings, decorate their homes, and organize their favorite recipes.
- Best of all, you can browse pinboards created by other people. Browsing pinboards is a fun way to discover new things and get inspiration from people who share your interests.
- To get started, request an invite.

Our Mission:
 Our goal is to connect everyone in the world through the 'things' they find interesting. We think that a favorite book, toy, or recipe can reveal a common link between two people. With millions of new pins added every week, Pinterest is connecting people all over the world based on shared tastes and interests."


Löytyykö lukijoista Pinterest koukuttuneita ? 




 Kävin viikko sitten kampaajalla, ja tukan pituudesta lähti about 5-7 cm. Halusin pitää punaisen värin, ja sekaan pistettiin vielä muutama vaaleampi raita tuomaan vähän eloisuutta.
Oon tosi tyytyväinen lopputulokseen, vaikkei mitään tän radikaalimpaa tehtykkään.

Eilen oli Jukka Pojan keikka, ja tänään tiedossa tyttöjen ilta..
Hyvät viikonloput ja hiihtolomat !

lauantai 11. helmikuuta 2012

Ruotsin reissu kuvina, osa 1:


Niina -kaunokainen !






Käytiin buffettilounaalla Chopsticksissä, jonka jälkeen leijailtiin ruokataivaassa.
En voi siis muuta kuin suositella tätä paikkaa ! 



tiistai 7. helmikuuta 2012

Pakoon koulustressiä !


Lähdetään Niinan kanssa risteilylle kaksistaan ! (to-la) 
Tiedossa on siis tyttöjen hemmottelureissu Ruotsiin; 
paljon hyvää ruokaa, seikkailuja ja perillä vielä oman alan messut!
(Ja kyllä, kamera lähtee mukaan!)

ps. Furniture Fair 2011 kuvina

sunnuntai 5. helmikuuta 2012

Eilen pidettiin porukalla peli-ilta, johon siis sisältyi sekä lauta- että pleikkaripelejä. Kun tyttöjen kanssa innostuttiin kimblen jälkeen lukemaan cosmopolitania, saimme sieltä idean kukin kirjoittaa itsellemme kirjeet 10-vuoden päähän.

Kirjoitin viimeksi vastaavan 11-vuotiaana, jonka siis luin melkein kaksi vuotta sitten. Ilme oli kirjettä lukiessa hieman huvittunut, mutta samalla myös haikea. Kirjeen sanojen avulla pystyi palautumaan juuri tuohon silloiseen hetkeen, ja muistamaan kaiken kirjeessä olleen pirun tarkasti. 

Kaikki ihmettelevät varmasti, kuinka saada jokin kirje pysymään säilössä 10-vuotta, mutta voin kertoa, että se on varsin helppoa: Kaikillahan meillä on jonkinlainen pöytälaatikko tai vastaava, jossa säilyy monet muutkin tärkeät asiat vielä pidempäänkin. Minulla kirje säilyikin työpöydän laatikossa, kirjekuoressa, jonka päällä luki 11-vuotiaan käsialalla " Lue 21-vuotiaana!"

Silloinen kirje koostui aikalailla yhdestä osasta, jossa kerroin vain silloisia kuulumisiani ja ajatuksiani.  Eilisen kirjeen jaoin kahteen osaan: Ensimmäisessä kerroin siitä, mitä minulle kuuluu näin 22-vuotiaana ja toinen siitä, mitä toivoin, että minulle kuuluisi kun lukisin kirjettä 32-vuotiaana. Kirjoitin unelmista, ajatuksista, ideoista ja haaveista. Kun kirje valmistui, päätin etten lue sitä ollenkaan lävitse. Jos siellä on kirjotusvirheitä tai teksti on epäloogisessa järjestyksessä, en välitä. Ajatus on tärkein.

Minun oli hieman hankalaa miettiä itseäni kymmenen vuoden päähän, vaikkakin tiedän sen ajan kuluvan varmasti todella nopeasti. Vuosi 2022 kuulostaa yhtä pahalta kuin 32v, mutta toivon, etteivät ne tuntuisi tätä 22-vuotta ihmeellisemmiltä. Haluaisin edelleen istua iltaa mun ihanien ihmisten kanssa, lähteä kesäisin telttailemaan porukalla, paistaa vaahtokarkkeja nuotiolla, maata nurmikolla kera viltin, ystävien ja piknikeväiden. Vaikka moni asia tulee varmasti muuttumaan 10-vuodessa, haluan, ettei sisäinen hetkestä nauttijani katoa milloinkaan. Vaikka arki painaisi liian lujaa päälle, toivon, että voisin vielä silloinkin vain lähteä hetkeksi pois maisemista ja nauttia elämästä turhista asioista stressaamatta.

Loppuun kevennykseksi pari hassua videota illasta: (Ja videothan kuvasi jälleen: Anssi)