Jouluna sai hypättyä hetkeksi pois arjen kiireisestä ja stressaavasta oravanpyörästä. Oli ihanaa pysähtyä kunnolla, ja nauttia hetkistä. Olla juuri siinä missä on, ja unohtaa (edes hetkeksi) kaikki mikä harteilla on viime aikoina painanut.

Kerääntyä porukalla hämyiseen aamupalapöytään. Noudattaa tuttuja ja rakkaita jouluperinteitä. Sytyttää kynttilä isän haudalle. Herkistyä pienistäkin asioista. Kääriytyä sohvan nurkkaukseen. Katsella piirettyjä. Pelailla lautapelejä. Haistella joulukuusen lumoavaa tuoksua. Hyräillä joululauluja. Ihailla kynttilöitä ja jouluvaloja. Pysähtyä hetkiin ja nauttia hiljaisuudesta. Ja tärkein: Rakkaat ihmiset siinä ympärillä! 

Onneksi aivan pian (kolme työpäivää enää!) voin sanoa heipat tälle stressille, kiireelle ja väsymykselle, ja suunnata kotikotiin kissa kainalossa! On ihanaa päästä vihdoin pysähtymään (jopa neljäksi peräkkäiseksi vapaapäiväksi!), ja nauttia hetkistä läheisten ja hyvän ruuan parissa. Vaikkei ulkona kovin jouluiselta näytäkkään, on sydämessä silti sellainen ihana lämmin ja hyräilevä tunne.

Oikein ihanaa joulua kaikille lukijoille siellä ruudun toisella puolella! ♥ 

Lauantai näytti mm. tältä. Pöytä oli täynnä askartelutarvikkeita. Oli jouluista pahvia, suloisia kuviopapereita ja ihania nyörejä. Oli liimapuikkoja, saksia, ja lukuisia kyniä. Oli luovuudenpuuskia, ja hetkiä jolloin inspiraatiota piti hieman etsiä Pinterestistä. (Ja sieltähän sitä löytyi!) Keittiöstä leijaili glögin ja joulutorttujen hurmaava tuoksu, ja olohuoneessa soi hiljaa jouluisia lauluja. 

Oli hyvä olla vain. Ympärillä jouluvaloja, kynttilöitä ja ihanat kahvilakerhotytöt.

Tukkahöpinöitä

Kuten jo aiemmin mainitsin, luovuin oranssista tukastani kaksi kuukautta sitten. Päädyin palaamaan lähemmäs omaa luonnollista sävyäni, sillä koin, että silloiset hiukset eivät enää aiheuttaneet minulle iloa, vaan lähinnä stressiä ainaisista värjäilysessioista. Omaan väriin palaaminen tuntui juuri oikealta päätökseltä, sillä se toi juuri sitä toivomaani uudistusta tähän kuontalooni. Siltikin jäin vielä haaveilemaan, että entä jos muuttaisin malliakin tässä samalla? "Otsahiukseni" oli kasvaneet jo lähes saman mittaiseksi muiden hiuksieni kanssa, joten luonnollisesti sitä alkoi siinä vaiheessa haaveilemaan muutoksesta. 

Tiistaina päätin kipittää tukkataikurini käsittelyyn, ja poistuin sieltä kera söpön otsiksen. Päivä, jos toinenkin meni omaa peilikuvaa kummastellessa, mutta jo tänään tämä on tuntunut niin omalta jutulta! Juuri sopivan söpö ja tyttömäinen! Ja kylläpä voi olla pienestä asiasta kiinni, että fiilis kohenee huimasti. Hiljaa hiipivä ikäkriisinikin sai helpotusta, sillä en nimittäin enää tunne näyttäväni siltä, että täyttäisin seuraavaksi 27v!

Kaamoksesta

Syksy on ollut erikoisen pitkä, ja mahdottoman kaunis. Nyt on kuitenkin taas se aika vuodesta, kun viimeisetkin ruskat ovat riisuuntuneet puista, ja jäljellä on vain mustat rungot oksineen. On sateista, usvaista ja harmaata. Niin marraskuista.

Parin viimeisen vuoden aikana kaamos on tuntunut ottavan minusta vallan aina vaan tiukemmin ja tiukemmin. Tähän aikaan vuodesta pimeä tuntuu saapuvan joka päivä aiemmin, eikä valoisa hetkikään tunnu kestävän kuin muutaman tunnin. (Jonka tietysti useimmiten missaan.) Lisäksi aamuisin ei meinaa saada itseään ylös, ja väsymys on aina yhtä suuri, oli sitten nukkunut 5 tai yli 9 tuntia. Olo on veltto, ja suklaatakin tekee vain kokoajan mieli. Sitä haluaa vain kääriytyä sohvan syleilyyn, juoda kuppi kuumaa ja tuijotella lempparisarjaa. (Ja olla poistumatta kotoa muualle kuin ruokakauppaan.) Ja tämä olotila tietysti jatkuu niin kauan, kunnes aurinko saapuu hieman keväämmällä taas meitä hemmottelemaan. Kuulostaako tutulta?

Tässä pari vinkkiä kaamoksen selättämiseen (joista olen ainakin itse saanut jonkinmoista helpotusta pahimpiin kaamoksen aiheuttamiin oireisiin):

• Ulkoile.
• Nuku tarpeeksi. (Myös päiväunet, jos siltä tuntuu.)
• Muista hemmotella itseäsi arjen keskellä! (Miten olisi esim. kasvonaamio, hieronta tai vaikkapa kampaajakäynti?)
• Löydä kauneutta hämärtyvistä illoista: Polta kynttilöitä ja joulu/kaamosvaloja!
• Kuuntele musiikkia. (Tee kaamokselle oma piristävä soittolista!)
• Lue.
• Kirjoita kirje, tai lähetä postikortti. (Jokainen tietää, kuinka paljon sellaisen saaminen piristää!)
• Katsele elokuvia ja sarjoja. (Tai käy elokuvissa tai teatterissa!)
• Käperry vilttiin (tai kainaloon!)
• Halaile ja pusuttele! 
• Järjestä lautapeli-, askartelu- ja/tai elokuvailtoja kaveriporukalla.
• Tee käsitöitä, askartele, piirrä, maalaa.
• Leivo tai kokkaa, ja kutsu ystävä kylään!
• Kiinnitä enemmän huomiota siihen mitä syöt, sillä se vaikuttaa jaksamiseen. (Hanki myös tarvittaessa vitamiineja, esim. d ja c.)
• Vietä aikaa ystävien seurassa.
• Naura ja hymyile.
• Pidä listaa asioista, jotka tekivät sinut tänään onnelliseksi. 
• Järjestä aina silloin tällöin pientä luksusta arjen keskelle. (Esim. laita ruokaa, ja kata pöytä kauniisti.)
• Älä verhoa itseäsi täysin mustaan. (Väriläiskät piristävät kummasti harmaata arkea: Oli sitten kyse vaikkapa pelkistä kirkkaanpunaisista sukista, tai vaikkapa vihreistä isoista korviksista!)
• Osta kukkia.
• Lisää kahviisi ripaus vaniljasokeria tai kanelia!
• Hanki kirkasvalolamppu, ja käytä sitä aamuisin.
• Älä vaadi itseltäsi liikoja.
• Kävele iltasella rauhassa keskustan läpi, ja ihaile kaikkia niitä kauniita jouluvaloja. 
• Piirtele lumisiin pintoihin. (Ja piristä samalla esim. jonkun työmatkaa!)
• Tee lumiukko tai lumilyhty! 
• Käy pulkkamäessä!
• Tämä vuodenaika on lämpimien juomien aikaa. Juo lempiteetäsi, tai herkuttele kaakaolla (jossa tietysti päällä kermavaahtoa!).
• Järjestä aikaa itsellesi. (Ja tee silloin jotain sellaista, mikä tekee sinut onnelliseksi!)

Millaisia kaamoksen karkottajia teillä olisi suositella?

Psst. Minä ainakin hemmottelin itseäni tänään mm. pienellä hiustenleikkuulla. Tarkkasilmäisimmät (tai instagramissa minua seuraavat) saattoivatkin sen jo tuosta suttuisesta kännykkäkuvasta huomata!