perjantai 22. heinäkuuta 2011


 Kuvittele ympärillesi sinistä tyyntä merta,
joka tuntuu jatkuvan silmän kantamattomiin asti. 
Horisontista voi juuri ja juuri erottaa Venäjän rajan saarineen. 
Niin kaukana olemme kotoa !


Ei liikenteen melua, eikä tukehduttavaa ilmaa. 
Vain kevyesti humiseva tuuli ja sekä mahdottoman rakas meren tuoksu.


Kilometrien mittainen ja ihon siloinen kallio kutsuu kulkijaa taas retkilleen. 
Ympäriltä kumpuavat äänet tuntuvat humalluttavan sinut: Heinäsirkkoja, lokkien laulua ja aaltojen vyörymistä rantaan - kutsun niitä paratiisiääniksi.


Olen useat kerrat istunut kalliolla, katsellut kun aurinko laskee, ja taivas tanssii purppuransävyissä. Kerran joku soitti saksofonia veneestään - se kruunasi hetken täydellisesti. Teki mieli vain hyräillä ja istua siinä aamuun asti.

Meri on minulle kuin toinen koti. 
Paratiisi. 
Turvapaikka.  



Millainen teidän paratiisi oli / Mitä teidän paratiisiin kuuluisi ?
 
(kuvat: weheartit.com)

ps. viikonlopuksi siis meidän kelluvalle kesämökille ! 
Palaillaan taas (kuvapäivityksen kera). Hyvää viikonloppua, kuomat !

1 kommentti: