Vuosi 2016

On tullut jälleen aika kahlata kulunut vuosi läpi, ja tiivistää se yhdeksi paketiksi. Vuosi sitten kirjoitin kuluneen vuoden olleen melko raskas ja uupumuksen täyteinen. Lisäksi olin todella hukassa kaiken suhteen. Toivoin vuodelta 2016 erilaisia tuulia, mutta valitettavasti nämä vuoden 2015 jälkimainingit näkyivät vielä pitkälle tämän vuoden puolelle. 

Vuoden alussa olin täynnä virtaa, koska olin päättänyt, että tänä vuonna kaikki muuttuu, ja pääsen vihdoinkin opiskelemaan. Pänttäsin noin 3 kuukautta todella ahkerasti, mutta kevään tulokset pamahtivat ilkeästi päin kasvoja: Ei opiskelupaikkaa. Kesän taistelin jaksamiseni kanssa. Oli paljon onnellisia päiviä, mutta sitten myös niitä hetkiä, kun tuntui, että maa jalkojen alta vain hiljalleen mureni. Lopulta jaksamiseni kanssa tuli seinä vastaan. Sain vihdoinkin ylikierroksilla käyneen itseni pysähtymään kunnolla, ja alkoi tämä vieläkin kesken oleva paranemisen taival. (Marraskuussa kirjoitin aiheeseen liittyen.) Kesästä alkaen olen panostanut itseeni ja se on tuonut minuun jo hyviä muutoksen merkkejä. Lisäksi olen tässä viime aikoina tuntenut myös miellyttävää luottamusta ensi vuodesta. Nyt kun on käynyt ns. pohjalla, tietää kuinka sitä kaikkea pystyy välttämään, ja mihin nyt on tärkeintä panostaa. 

Vuoden 2016 parhaimmat jutut koostuivat mm: Hetkistä ystävien seurassa, keskustelutuokioista, äärettömän hyvistä neuvoista ja tuesta, kesän puistohengailuista, kesän merireissusta, äidille järjestämästämme synttäriyllätyksestä, koruharrastuksestani, uudesta ihanasta kodista, valokuvausreissuista, villatakkileiri III, ystävän kertomasta ihanasta uutisesta. 

Vuoden 2016 luetuin teksti: "Erityisherkkyydestä"



Toivottavasti teillä oli parempi vuosi kuin minulla! 
Millaisia huippuhetkiä teidän vuoteen mahtui?

Sade ropisee ikkunoihin, tuuli piiskaa mustia alastomia puita ja kaduilla vaeltaa ihmisiä pipoihin ja kaulahuiveihinsa piiloutuneina. Katseet kulkevat asfaltin tasossa, kuten myös ajatuksetkin. On marraskuu, ja maailma tuntuu todella ankealta. 

Saapunut pimeys voi olla monelle surullinen "loukku", jos ei osaa löytää siitä kaikkia niitä mahdollisuuksia, joita se tullessaan tarjoaa. Siksi haluan jälleen jakaa teille pari hyvää vinkkiä tämän ankeuden karkoittamiseen:

♥ Käännä ankea pimeys kauneudeksi: Ripusta ihania jouluvaloja ja polttele kynttilöitä!

♥ Ulkoile. (Lähde vaikka iltasella ihailemaan keskustan jouluvaloja!)

♥ Anna itsellesi aikaa levätä. (Netflix on pullollaan hyvä sarjoja ja leffoja!)

♥ Hemmottele itseäsi! (Piristä itseäsi esim. kampaamokäynnillä? Tai hierojalla? Osta ihana uusi suihkusaippua, tai tee vaikkapa kasvonaamio keittiöstä löytyvillä aineksilla?)

♥ Harrastukset (Tee jotain sellaista mistä pidät, ja mistä tunnet saavasi energiaa arkeen. Oli se sitten hikijumppaa, tai rauhallista villasukkien neulontaa hyvää sarjaa katsellessa.)

♥ Piristä itseäsi väreillä. 

♥ Askartele! (Pinterest on pullollaan toinen toistaan ihanampia ideoita!)

♥ Syö hyvin. (Tähän aikaan vuodesta tekee mieli aina enemmän herkkuja, mutta pidemmän päälle niiden mutustaminen ei tee hyvää mielelle, eikä keholle. Herkut silloin tällöin ovat kuitenkin erittäin suotavia!)

♥ Silittele, pusuttele, rapsuttele ja halaile. (Oli kyseessä sitten rakas lemmikki tai kumppani!)

♥ Yritä ylläpitää jonkinlaista vuorokausirytmiä.  Kun vuorokauden ympäri tuntuu olevan pimeää, voi keholla olla vaikeus ymmärtää milloin pitäisi nukkua ja milloin ei. Ympäröi siis itsesi päivisin valolla, ja vetäydy illalla hämärään. (Melatoniinista on myös apua!)

♥ Vietä aikaa ystävien kanssa.

♥ Käy kahviloissa, kirpputoreilla, elokuvissa, teatterissa ja museoissa. 

♥ Järjestä illanistujaiset kaveriporukalla! (Miten olisi esim. lautapeli-ilta, joulukorttipaja tai vaikkapa leffamaratooni?)

♥ Pidä koti siistinä! (Töistä on ihanaa palata, kun kotona ei ole odottamassa toinen "työmaa".)

♥ Lämpimien juomien aika on nyt! Nautiskele siis kaakaota, teetä, glögiä yms! (ps. lisää kahviisi kardemummaa, kanelia tai vaniljasokeria, ja nauti!)

♥ Tuo iloa muiden päiviin. (Ja näin saat sitä myös itsekin! Hymyile ja tervehdi sitä naapurin mummua, toivota lähikaupan myyjälle hyvää työpäivää tai yllätä ystävä vaikkapa ihastuttavalla postikortilla!)

♥ Kuuntele musiikkia! (Millaisia biisejä olisi "ankeuden karkoittaja" -soittolistallasi?) 

♥ Innostu lumesta kuin lapsi! (Kuka sanoi, ettei aikuisena voisi muka laskea pulkkamäkeä tai rakentaa lumesta linnoja ja hahmoja?)
♥ Yritä ankeudesta huolimatta pitää ajatukset positiivisina. Pidä vaikka listaa päivittäin asioista, joista olit tänään onnellinen.
♥ Katso youtubesta hölmöjä eläinvideoita. 
♥ Leivo ja kokkaa!
♥ Lue ja/tai kirjoita.
♥ Selaile kuvia kuluneelta vuodelta, ja palaa muistoissasi esim. niihin ihaniin päättymättömiin kesäiltoihin ystävien kanssa. (Kurkista myös mahdollista to do -listaa vuodelle 2016, onko vielä monia asioita tekemättä?)


Millaisia asioita itse lisäisit listalle?

Mistä kaikkialta minut löytää?

 .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  . 

Facebook

Blogin omat facebook -sivut löytyvät täältä. Näille sivuille ilmoitan aina uusista postauksista, ja muista tärkeistä blogiin liittyvistä asioista. (Saa käydä tykkäilemässä, hihi!)

 .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .

Instagram

Instagramia päivitän näistä kaikista ehdottomasti eniten. Täältä pääsee siis helposti seurailemaan kuulumisiani, kun blogin puolella on hiljaisempaa. Tilini on ainakin toistaiseksi julkinen.

 .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  . 

Pinterest

Pinterest on sellainen paikka, että saatan unohtua sinne vahingossa tunneiksi! Minusta on niin ihanaa selailla kauniita kuvia, ja kerätä inspiraatiota ja ideoita. Minulla on siellä tällä hetkellä yli 30 taulua, ja yhteensä yli 2000 kuvaa. (Hups!) On kauniita valokuvia, ihania vaatteita, kuvia kauniista kodeista, erilaisia diy-projekteja, ihania printtejä, tsemppisanoja.. jne.

(Linkkailkaa minulle tunnuksianne, seurailisin nimittäin mieluusti myös teidän löytöjänne!)

 .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  . 

Koti

Kevät ja kesä meni aktiivisesti ja vähemmän aktiivisesti uutta asuntoa etsien. Koska muutolla ei ollut kiire, saimme kaikessa rauhassa valikoida mieleisimmän kaikkien asuntojen joukosta. Kun näimme tämän nykyisen asunnon ensimmäisen kerran, muistan sen ihanan innostuneen katseen, jolla puoliskoni kanssa katsoimme toisiamme. Silloin sen tiesimme; tämä se on! (Ja nyt yli kuukauden päivät tässä asuneena, voimme edelleen todeta saman!)

Keittiö

Tupareihin ripustin söpöt viirit, ja nyt en osaa enää luopua niistä!

Wc

Olohuone

Eteinen

 Makuuhuone

Muistan vieläkin niin elävästi sen ensimmäisen villatakkileirin (lue tästä ja tästä), jonne menoa niin kovasti jännitin. Oli vuosi 2014, ja meitä oli leirillä yhteensä 19. Viikonlopun aikana opin valtavasti itsestäni. Tajusin, että tämä kaikki on jotain sellaista, mitä tulen kantamaan sydämessäni vielä tulevaisuudessakin! 

Viime viikonloppuna oli jo kolmannen leirin vuoro, ja tällä kertaa meitä oli yhteensä 26. Edelleen ripustimme ne tunnelmalliset jouluvalot ja viirit tähtitaivaaksi, rakensimme patjoista pehmoisen meren ja peitoista majan jonne piiloutua makoilemaan. Tuttu ja turvallinen tutustumiskierros, askartelutuokiot ja yhteiset ruokahetket. Seikkailut myöhään illalla, värityskirjoihin uppoutuminen ja hervottomat naurukimarat. Näistä oli leiri tänäkin vuonna tehty.

Ja kuten aiempinakin vuosina, myös tänä vuonna leiri oli ehdottomasti yksi vuoden kohokohdista. 
Kiitos tytöt, teitte tästä taas niin ihanan viikonlopun! Toivottavasti nähdään taas ensi vuonna!

(Kaksi viimeistä kuvaa on ottanut ihastuttava Eerika!)

Kesä juoksi kilvan rinnallani. Kesäkuu saapui aivan yllättäen, väsyneen kevään päätteeksi. Pian olikin sitten jo kauan odotettu heinäkuu lomineen. Päivät riensivät, ja minä riensin mukana.

Eilen havahduin elokuun viimeiseen päivään.

Syksy alkaa olla jo ihan nurkan takana. Aikaiset aamut tuoksuvat omenapuille, ja päivisin aurinko muistuttaa lämmöllään vielä kesästä. Pian puut pukeutuvat ruskaan, ja minä kahlailen lehtien seassa hymyssä suin!

Suosikki vuodenaikani!

Kesällä tuli huomaamatta pidettyä taukoa blogimaailmasta. Nautin hetkistä, olin tässä ja nyt. En miettinyt, että miltä tämä kaikki näyttäisi kuvissa, tai miten tämän kaiken pukisin sanoiksi. Minä vain olin, läsnä hetkissä. Se teki hyvää. Nyt tuntuu kuitenkin taas hyvältä palata kirjoittelemaan!

Olen todella innoissani syksystä! Villatakkileiri III on ihan nurkan takana! (Tarkalleen 8 yötä!) Lisäksi olemme nyt viime päivinä eläneet pahvilaatikoiden keskellä, mikä tarkoittaa sitä, että muutamme muutaman viikon päästä! (Uusi ihana koti tulee kyllä varmasti esittelyyn kunhan kaikki on valmista!)

Mitä teille kuuluu? 

Onko siellä ruudun toisella puolella enää edes ketään?

Näillä kallioilla, kuin kävelisi maailman laitamilla. Horisontissa keinuva ääretön meri, purppuraiseksi värjäytynyt taivas ja ympärillä heinäsirkkojen ja lintujen yhteinen konsertti. Pehmoisesti keinuvat veneet, rantaa silittävät laineet. 

Näillä kallioilla, kuin sylissä olisi. Työkiireet ja stressi ovat jääneet kauas mantereelle - mieli tuntuu keveältä. Ajatukset eivät harhaile, keskityn täysillä joka hetkeen. 

Nämä kalliot, jalkojeni alla polttavat. Istun rantakivelle, lasken jalkani mereen ja annan levän kutitella jalkapohjiani. Suljen silmät, annan kevyen tuulen heilutella tukkaa ja kuuntelen kuinka maa alla hengittää.



(Rakas Ulko-Tammio, nähdään taas vuoden päästä!)