keskiviikko 30. elokuuta 2017


Elämässä on tapahtunut sellaisella ryminällä taas asioita, että taitaa olla ihan paikallaan tehdä pienoinen yhteenveto tänne bloginkin puolelle: Minä nimittäin olen tällä hetkellä toisella paikkakunnalla, ja opiskelemassa!



Mistä kaikki lähti? No ihan siitä, että kevään yhteishaun huonot tulokset saivat minut ensireaktionsa jälkeen kokoamaan itseni uudelleen ja taistelemaan kahta kauheammin. Sattumalta kuulin Avoimen ammattikorkeakoulun polkuopinnoista, ja yhtäkkiä olinkin jo ilmoittautunut kahdeksan ensimmäisen (ja nopeimman) joukossa linjalle, johon en siis alunperin kevään yhteishaussa tullut valituksi. Vuoden mittainen opintovapaa töistä, matkustamista kahden kaupungin välillä ja runsaasti kaikkea uutta ja niin kiinnostavaa!



Viime viikolla oli ensimmäinen koulupäivä, ja tunsin pienoista nostalgiaa, sillä tämä koulu sattuu olemaan samainen rakennus, josta valmistuin muotoilijaksi vuonna 2012. Tällä kertaa tosin astelin sisään varmemmin askelin, ja tietäen, mitä todella elämältä haluan. Vaikka tämä vuosi tulee varmasti olemaan mm. rahallisesti todella tiukka, on tämä vaiva varmasti sen kaiken arvoista!


Onko syksy tuonut teidän elämään jotain uutta?

perjantai 4. elokuuta 2017











Sunnuntaina keinuttiin tuttuihin ja mahdottoman rakkaisiin maisemiin, Ulko-Tammioon. Kun on käynyt jossakin paikassa ihan pienestä pitäen, sitä on jotenkin kasvanut siihen paikkaan niin tiukasti kiinni, että se tuntuu kodilta. (Tiedätte varmasti mistä puhun.) 

Lähtiessä rinnassani oli tulevan syksyn uusien tuulien aiheuttama stressimöykky, mutta tiesin, että tämä paikka tarjoaa juuri oikeaa lääkettä näihin mietteisiin. Ja sitähän se oli. Oli nimittäin aikaa tuijotella kallioille hiljaa vyöryviä aaltoja, purppuraiseen horisonttiin laskeutuvaa aurinkoa ja uppoutua omiin ajatuksiin. Sai rauhassa käydä läpi kaikenlaisia tuntemuksia ja ajatuksia, ja nähdä asioiden puolet, rehellisesti, avoimesti, mutta myös toiveikkaasti.

Ja jälleen tänäkin vuonna katsoin itseäni ulkohuussin käpyjen koristamasta peilistä, ja totesin mielessäni: "Sinä pieni urhea nainen, sinusta on vielä vaikka mihin, älä luovuta! Usko itseesi, ja näytä niille!"  

Ja niinhän minä aion.



Ulko-Tammio, nähdään taas ensi kesänä! 
(Jos haluat lukea lisää tarinoita Ulko-Tammiosta, klikkaa tästä!)