Minä haluan..

.. seikkailla kesäyössä.

.. upottaa jalkani rantahiekkaan, ja ihailla laineita.

.. soutaa tyynillä vesillä keskellä yötä.

.. pysähtyä kuuntelemaan kun maa allamme hengittää.

.. avata mielen kiemurat.

.. hypätä rohkeasti tuntemattomaan.

.. löytää paikkani tästä maailmasta.

Kun saa äidin viikonlopuksi kylään, tietää, että päivät täyttyvät onnellisista hymyistä, naurusta, pitkistä kävelyhetkistä ympäri kaupunkia ja herkutteluhetkistä. Aurinko helli, ja Tampere antoi parastaan. Siinä unohtui stressi ja väsymys ihan hetkessä, ja tilalle tuli vain onnellisen hömppä ilme! (Tämä kuva on tältä päivältä, kun seikkailtiin Pyynikinharjulla. Syötiin myös lopuksi munkit, tietysti!) 

Äiti on paras! ❤

Välillä sitä on vähän hukassa
mutta se on ihan okei

sillä kaikki kuitenkin aina selkenee aikanaan

Kun askeleet ovat keveitä

kun stressi on vain muisto

Kun aurinko maalaa kaiken oranssilla

annan tuulen heilutella hiuksia

Kun suljen silmät

nostan kasvot kohti aurinkoa

Annan itselleni aikaa hengähtää

Järven rannalla rakkaita ihmisiä siluetteina. Ilmassa tuoksu kesän, kengissä hippuisen hiekkaa. Horisontin metsiin laskeutuva aurinko. Vastarannan mustat sadepilvet, muualle matkaamassa. Aurinko hivelemässä poskia. Hymyyn kaartuvia suupieliä. Spontaani seikkailu kesäyössä. Askelia tuntemattomilla teillä. Vierailua tutulla (mutta unohdetulla) padolla, suojassa metsän vehreyden. Virtaavan veden rentouttava ääni. Pehmeä sammal jalkojen alla. Niin syvään hengittävä metsä.  

Auton radiosta soi Ultra Bra, iho nousi kananlihalle. 

Niin täydellistä.

"Minä suojelen sinua kaikelta
mitä ikinä keksitkin pelätä.
Ei ole sellaista pimeää
jota minun hento käteni ei torjuisi."