Bussin ikkunan takana kylmiä peltoja ja niillä usvaa. Ympärillä samat naamat, ne naamat joista mä tykkään.

Pahoittelen jälleen päivittelemättömyyttäni, ja sitä etten ole yksinkertaisesti ehtinyt panostaa blogiini kunnolla sitten loppukesän. Istun tällä hetkellä kaikuvassa ja minulle aivan liian suuressa asunnossa muuttolaatikoiden keskellä. Kaikki energiani on mennyt viime aikoina töiden tekemiseen, pakkailuun/siivoiluun ja ystävien näkemiseen. Jäljellä on tasan kaksi viikkoa tämän kaupungin kirjoilla. Olen täynnä innostusta, vaikka samalla haikeus nostaa päätään.

Pakkailu ja siivoilu on kyllä todella terapeuttista puuhaa! Kuuntelen musiikkia, juon kahvia aivan liian isosta mukistani ja käyn läpi vanhoja tavaroita. Kaikkeenhan liittyy aina jokin muisto/tarina. On tuntunut hyvältä luopua monista asioista, ja jättää ne menneisyyteen. Samalla on tullut itsetutkiskelua paljonkin. Moni asia tulevaisuuteni suhteen on alkanut tulla esiin sumusta. Olen löytänyt suunnan. Minulla on unelmia, enkä enää pelkää alkaa toteuttamaan niitä. Olen myös päivä päivältä varmempi tästä kaikesta. Siitä, että minun täytyy nyt todella jättää tämä kaupunki, ja lähteä kohti uusia haasteita ja seikkailuja. Pieni vinkki siis tähän väliin: Jos tunnet olevasi hieman hukassa elämäsi suhteen; keitä kahvit, laita hyvää musiikkia soimaan ja tyhjennä kaapillinen/hyllyllinen roinaa lattialle, ja käy se läpi kaikessa rauhassa. Heitä kaikki turha pois ja muistele kaikkiin esineisiin liittyvät muistot/tarinat. Silloin viimeistäänkin muistat mikä todella on sinulle tärkeää. Jos ensimmäinen kaapillinen ei vielä auta, jatka kunnes koet edes jonkinlaisen heurekan!

Ja nyt muihin aiheisiin. Olen nimittäin hieman hämmentyneenä ja huvittuneenakin seuraillut sitä, kuinka elämäni, tai tarkemmin sanottuna vuoteni 2012 on sopinut Paulo Coelhon Hetkiä Kalenterin kuukausien "teemasivuihin." Ja koska tämä vuosi on pian tulossa päätökseen, tuntuu loogiselta käydä se lävitse näiden teemasivujen kautta.

Tammikuu - Sysäys


Jokainen vuosihan alkaa tietynlaisella sysäyksellä. On paljon unelmia, tavoitteita ja lupauksia alkaneelle vuodelle. Minulle tämä sysäys liittyi erityisesti opiskeluuni, opinnäytetyön valmiiksi saattamiseen, ja valmistumiseen. "Uusi vuosi, uudet kujeet." Siitä saa aina jonkinlaisen inspiraation, sysäyksen.


Helmikuu - Kulkeminen


Maaliskuu - Päätös

Tein tässä vaiheessa jo monia päätöksiä tulevaisuuteni suhteen. Oli myös aika tarttua viimeisiin kouluhommiin, ja hoitaa ne kunnialla loppuun.

Huhtikuu - Havaitseminen

Tässä vaiheessa alkoi jo havaita tulevaisuuden tapahtumat.
Enteilyä.


Toukokuu - Uudistuminen

Ilmassa oli lopun alkua. Neljän vuoden opiskelut oli saatettu sinä keväänä päätökseensä. Jäljellä oli enää opinnäytetöiden esittelyt, valmistuminen ja luokkatovereiden hyvästelyt. Sitten olikin aika lähteä kohti uusia haasteita, täysin tuntematonta.

Kesäkuu - Sitoutuminen

Ystäväpariskunta meni naimisiin.
Minulle sitoutuminen tarkoitti tässä kuussa erityisesti töihin sitoutumista.


Heinäkuu & Elokuu = Vapautuminen & Ilo


Heinä- ja elokuu menivät aikalailla käsikädessä.

Tunsin oloni vapaammaksi ja onnellisemmaksi kuin koskaan. Matkustelin ystävien kanssa paljon Tampereelle ja tajusin, että se on minun kaupunkini. Tehtiin ystävien kanssa ikimuistoisia seikkailuja ja nautittiin kesästä puistoillen. Tunsin löytäneeni itseni uudelleen.


Syyskuu - Päättäväisyys

Sitä oli ollut ilmassa jo pitkään, ja päätöksiä oli tehtävä. Pitkä parisuhde päättyi syyskuussa.


Lokakuu - Rohkeus


Pitkän parisuhteen päätyttyä koin suurta tarvetta alkaa toteuttamaan unelmiani. Koin, että maisemanvaihdos olisi ensimmäinen askel, joten kysyin töissä ohimennen (puolivakavasti), olisiko mahdollista saada siirtoa Tampereelle. (Tällöin puhuttiin muutamista kuukausista) Paikka Tampereella oli avoinna nopeammin kuin uskoinkaan, mutta päätin ottaa rohkeasti tämän haasteen vastaan. Joskus on vain seurattava sitä mitä sydän sanoo.

Marraskuu - Tarkoitus
Nyt istun muuttolaatikoiden keskellä. Kaksi viikkoa jäljellä tässä kaupungissa.
Kaikella on tarkoituksensa, myös niillä huonoilla jutuilla.

Joulukuu - Rauha


Olen tällöin vihdoinkin Tampereella. Sydän on siellä missä sen kuuluukin olla.
Olen paikassa, jossa on aina tuntunut kodilta.


PS. Olisin super iloinen, jos saisin teiltä ison kasan kysymyksiä vastailtavaksi! Teillä on siis aikaa tämän kuun loppuun asti. Voit kysyä mitä tahansa, nimimerkillä tai ilman. 

Uusi alku

Irtisanoin asuntoni ja kirjoitin uuden työsopimuksen.

Viimeinen kuukausi
tämän kaupungin kirjoilla
on vierähtänyt käyntiin.

Täältä tullaan, 

uusi alku!

Taivas on kirkas ja napakka

Havahduin äskettäin siitä faktasta, että aletaan viedä viimeisiä viikkoja tältä vuodelta. Jotenkin hullua, miten nopeasti aika onkaan alkanut juosta. Tuntuu, että vastahan oli kesä erilaisine seikkailuineen ja retkineen.. Syksy tuntui saapuneen vain sormia napsauttamalla, ja menevän samalla vauhdilla myös ohitse. Miksi ruska, tuo hurjan kaunis aika, on ohi niin hetkessä?

En ole oikein koskaan kokenut kaamoksen masentavan, mutta nyt voin ensimmäistä kertaa myöntää tuntevani sen ottavan minusta otetta. Rakastan pimeitä ja tunnelmallisia syysiltoja, mutta samalla huomaan kuinka tämä pimeys imee minusta suuret määrät energiaa. Aikaiset aamuherätykset tuntuvat aina yhtä kuolemalta, koska eihän sellaisessa pimeydessä saa edes silmiä auki! Lämmin "turvapaikka" peiton alla ja ihana unimaailma vaikuttavat aina niin paljon paremmilta paikoilta sillä hetkellä. Aamuisin ei auta muu kuin nousta heti herätyskellon soidessa (torkuttaminen ei toimi minulla), kääriytyä villapaitaan, laittaa kaikki mahdolliset valot päälle ja keittää iso kuppi mustaa kahvia. Jos tämä kaikki ei herätä, sitä toivoo, että viimeistäänkin työmatkalla kirpeä syysilma tekisi tehtävänsä..

Tänään oli ensimmäinen pakkasaamu. Auringonsäteet hyväilivät viereisten mäntyjen latvoja ja värjäsivät niiden rungot oransseiksi. Sinisellä taivaalla lipui vain muutamia hentoja pilviä. Peiton alla oli lämmin, vaikka huoneessa tuntui muuten olevan vähän liiankin kylmä. Rakastan hitaita aamuja. Päiviä, jolloin ei ole sovittu mitään sen suurempaa (paitsi tänään on iltavuoro). Voi rauhassa nauttia aamukahvia, tuijotella ulos ikkunasta ja uppoutua omiin ajatuksiinsa. Ulkona ihmiset kiirehtivät töihin, ovat kääriytyneitä kaulahuiveihinsa ja jotkut taas hytisevät aamutakeissaan parvekkeillaan tupakalla. Minä kuulun niihin, jotka tarkkailevat muita, hyräilevät musiikin tahdissa, juovat kahvia tietokoneen ääressä ja hymyilevät auringonpaisteelle (jos sellaista siis ylipäänsä on).

Syksy saa minut aina jotenkin todella inspiroituneeksi kaikesta mahdollisesta. Sitä haluaisi samaan aikaan hakea kouluun, liittyä jollekin hauskalle kurssille, matkustella, vaihtaa maisemaa, tehdä jotain uutta, valokuvata, kirjoittaa, askarrella ja sisustaa kämppää... Lista on loputon! Voi syksy, mitä saatkaan minussa aikaan!

Ja lopuksi naamakuva, joka ei liity millään tavalla tähän postaukseen..

Sinä olet minulle syksytaivaan kaltainen

Minulla olisi paljonkin kerrottavaa, mutta jätän nyt vielä toistaiseksi tietyt asiat salaisuuksiksi. Kuvat kertokoon puolestaan sen, missä olen viime aikoina paljonkin ollut, ja minne sydämeni vetää.

Ensimmäiseksi pahoittelen pitkää blogitaukoani. Kuten aikaisemmassa postauksessa mainitsinkin, elämässäni on tapahtunut melkoisia muutoksia loppukesän ja syksyn aikana. Pitkä parisuhde päättyi (aloitteestani), josta tietenkin seurasi myös muutto eri osoitteisiin. Se, miten tähän kaikkeen päädyttiin, en aio sen yksityiskohtaisemmin nyt availla. Joskus vain rakkaus kuolee ja ihmiset kasvaa niin erilleen, ettei asioita voi korjata. Kun kesä tuli päätökseensä, oli vain oikea hetki todeta, ettei jotkut asiat korjaannu, vaikka kuinka loputtomasti yrittäisikin. Joskus on vain parempi lähteä, kuin jäädä.

Elämässäni on alkanut nyt uusi luku, ja jos totta puhutaan, olen aika innoissani tästä kaikesta. Olen löytänyt vihdoinkin suunnan jonne lähteä. Nyt vain rohkeasti hyppään täysin tuntemattomaan ja antaudun elämän vietäväksi!

Minä olin solmu
jonka sinä avasit
istuit pimeässä niin kauan
niin kauan
että nukahdin
tulit uneeni
 jäit kiinni kylkeeni

(Scandinavian Music Group - Solmu)

Palaillaan!