Viime maanantaina palattiin koulun penkille.
Oli ihanaa nähdä tutut naamat (ne naamat joista mä tykkään !)
Rakastan syksyä !
Puut alkavat nyt hiljalleen vaihtamaan syksyn muotiväreihin,
ja kamerani huutaa valokuvia itseensä.
Kunhan saan itseni terveeksi tästä räkätaudista
aion lähteä seikkailemaan sen kanssa.
Tämä on autiotalon viimeinen syksy, koska kohta se jyrätään ja tilalle nousee ällöttävän uusia kerrostaloja.
En tiedä kauniimpaa, kuin elämää nähnyt upea autiotalo suuren oranssin tammen rinnalla !
(kuinka paljon johonkin taloon voi kiintyä?)
Haluaisin saada luokastamme kuvan tuossa talossa
ja muutenkin..
Kolmas vuosi lähti käyntiin
enää yksi edessä
Olemme tällä porukalla lähempänä valmistumista kuin aloitusta.
En ole luultavasti koskaan valmis luopumaan mistään
en edes näistä ihmisistä.
En ole valmis vielä lopettamaan tätä.
En ole vielä valmis.
En tunne olevani muotoilija.
Olen keskeneräinen.
ps. katsokaaa, arvonta täällä !