perjantai 4. toukokuuta 2012

Kuva otettu kesällä 2009
Isän kuolemasta on tänään tasan 20 vuotta.
Sanat eivät riitä kuvailemaan sitä tyhjää ja kipeää aukkoa, joka on syvällä sydämessäni.

Tämä ikävä on elämän mittainen.

ps. Aiheesta lisää täällä.

3 kommenttia:

  1. otan osaa, varmaan ihan kauheeta jos oma isä kuolis :'(

    VastaaPoista
  2. voi, tiedän miltä sinusta tuntuu. oma isäni teki itsemurhan, kun olin seitsemän vuotias. siitä tulee kesällä kuluneeksi yhdeksän vuotta, eikä ikävä hellitä.. mutta elämä jatkuu, ja isä kulkee sydämessä mukana aina :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. otan osaa :c
      Ja totta tosiaan, elämä jatkuu, ja isä kulkee sydämessä aina mukana!

      Poista