lauantai 21. maaliskuuta 2009

Alan vihdoinkin heräillä kameran kanssa talviunesta!


Kevät aurinko kurkisteli eilenkin ja kävelin kuivaa asfalttia pitkin alle kilometrin päässä olevalle autiotalolle. Se talo on ollut minulle aina jotenkin todella tärkeä. En osaa lopettaa sen valokuvaamista varmasti koskaan.


Kävelin rappuset naristen toiseen kerrokseen

En ole käynyt siellä koskaan yksin
sydän hakkasi
mikä oli huvittavaa

Autiotalot osaavat olla aina hieman pelottavia
vaikka olikin päivä

Talon käytävät ja huoneet olivat hämäriä
kuuntelin askeliani
lasin sirpaleiden narinaa vasten lattiaa

tuulen ujellusta
leikkiviä varjoja

Kiersin talon huoneesta huoneeseen
vilkuilin ympärilleni
samoja tekstejä ja graffiteja

tutut kuluneet lattiat ja seinät

tuttu tuoksu

valokuvasin
kunnes kuulin omien askelien lisäksi toiset

ne tulivat ullakolta

sydän muljahti rinnassa ja alkoi hakkaamaan lujemmin

tajusin ullakon portaiden olevan paikoillaan
ja luukku oli auki

olen käynyt ullakolla vain kerran

silloinkin ystävän kanssa

siellä oli patja ja muuta pelottavaa


poistuin talosta rappuset naristen
enkä vilkkaissut taakseni ennenkuin olin tarpeeksi kaukana talosta
olin näkevinäni ullakon neliöikkunasta piiloon menevän hahmon

varsin pelottavaa

Nyt on pakko pukea päälle ja lähteä kamera kaulassa ulos !






2 kommenttia: