sunnuntai 31. elokuuta 2014





Aina sitä säpsähtää, kun tuntee ensi kertaa viileämmän tuulen poskipäillä, ja sateen, joka ei tunnukaan enää kesän lämpöiseltä. Sitä kaivaa kaapista ne söpöt viininpunaiset kumisaappaat, ihanan pehmoiset neuleet ja kaulahuivit. Aamuisin on aina vain pimeämpää, ja väsymys painaa entisestään. Joko se kesä taas meni? Sitä muistelee haikeana lämmintä kesätuulta, ja merta, jonka aallot kutittelivat varpaita. Niitä lämpöisiä (tai oikeastaan tulikuumia) kallioita, joilla makoili kesän ääniä kuunnellen. Lukuisia piknikkejä puiden varjossa, ja paljain varpain nurmikolla kävelyjä.

Kesä oli hyvä, hurjan hyvä. Haikeana sanon taas heipat, ja toivotan syksyn sydämellisesti tervetulleeksi. Rakastan pimeneviä iltoja, kynttilöitä, neuleita, kaulahuiveja ja kahviloihin käpertymistä.

Syksy, olen valmis!


4 kommenttia:

  1. Voi miten en oo löytänyt sun blogia aiemmin, aivan ihana! ♥♥♥♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. hihii voi miten kivaa, että ajattelet noin! Piristit iltaani, vaikka olenkin flunssassa c--:

      Poista