Anna tuulen puhdistaa 

nostaa helmoja

heittää hiukset sekaisin

kevätmyrskyn kastella

Riipus

Koska löysin eilen hurjan kesäisen kukkamekon ja bikinit, kesä saisi nyt virallisesti tulla!

♡: Emmi

Jälleen Dove onnistui kampanjallaan pysäyttämään minut hetkeksi pohdiskelemaan ulkonäköasioita ja siihen liittyviä ihanteita ja paineita. Me naisethan olemme tunnetusti todella kriittisiä ulkonäkömme suhteen, ja etenkin itseämme kohtaan olemme ajoittain surullisenkin ankaria. Tuntuu, että keskitymme näkemään itsessämme vain ne epäkohdat, jolloin tulemme sokeiksi todellisen kauneutemme suhteen. Usein nämä epäkohdat, joita itsessämme tunnumme ainoastaan näkevän, ovat vieläpä sellaisia asioita, joita ulkopuoliset eivät meistä edes välttämättä huomaa.

Suosittelen katsomaan videon, ja miettimään hetkisen aikaa sitä, miten näet itsesi.
Lakkaa olemasta itsellesi niin ankara. Sinä olet kauniimpi kuin uskotkaan!

 

Löysikö joku muukin itsensä tuon videon naisista?

Mulla oli yks kivoimmista viikonlopuista aikoihin. Tiedättekö sen fiiliksen, kun ikävöitte joitakin ihmisiä ihan hullusti, ja sitten vihdoinkin näette ne pitkästä aikaa? Se on paras tunne maailmassa! Sain tosiaan viikonlopuksi kylään äidin ja pikkuveljen. Koko viikonloppu menikin hurjalla vauhdilla, kun tekemistä riitti! Lauantai vietettiin pyörimällä keskustassa, ja sunnuntaina käytiin ihailemassa Pyynikin maisemia. 

Viikonlopun kruunasi vielä ihana keli! Sain kaivaa vihreän kevättakkini kaapista esiin, ja todeta jälleen ääneen, että kuinka pirteän olon se heti minulle tekeekään. Kun olin sunnuntaina hyvästellyt kouvolarakkaat, keräännyttiin designtori tapahtuman jälkeen kavereiden kanssa keskustorille nautiskelemaan auringosta. Ah, minä niin rakastan kevättä!

Juhlistettiin onnistunutta shoppailukierrosta valkkarilla, oluella ja valkosuklaalatella.

Ja myöhemmin mentiin tutustuttamaan pikkuveljeä sushin hienoon maailmaan. namnam!

Nyt alankin hiljakseen valmistautumaan iltavuoroon. Muistakaahan laitella mulle kysymyksiä aiempaan postaukseen. Viikonloppuna onkin tiedossa elokuvia, omat tuparit ja tietty lisää rakkaita ihmisiä. En malta odottaa!

♡: Emmi

Heips tyypit! Teillä on su 5.5 asti aikaa keksiä mulle paljonpaljon kysymyksiä!

ps. Palailen lähipäivinä kuvien kera viikonloppuun!

Sain sunnuntaina vihdoinkin askarreltua Ei mainoksia -kyltin oveeni! Toivottavasti tämä pesukarhulainen piristää ohi kulkevia naapureita ja pitää tietenkin ne eteiseen helposti huojuvaksi torniksi kerääntyvät mainokset poissa..

♡: Emmi

Perjantai

Tänään keli on ollut aamusta alkaen harmaa ja alakuloinen. Olisin toivonut näille vapaapäivilleni aurinkoisia hetkiä ulkosalla, mutta foreca lupailee vesi/räntäsateita koko viikonlopulle.. Ehkäpä olisi nyt hyvä hetki kaivaa lautapelit esiin, ja kerääntyä hyvällä porukalla pelailemaan niitä ja taistella siinä samalla tuota harmautta vastaan!

Tämän illan ja oikeastaan koko viikonlopun suunnitelmat ovatkin vielä vähän hakusessa, joten tylsyyksissäni päätin ottaa itseäni niskasta kii, ja räpsiä muutamia kuvia täältä kotoa.

Pressopannu on ollut pelastukseni! Vanha rakas kahvinkeittimeni nimittäin sanoi itsensä irti muutama viikko sitten. Tällä hetkellä odottelenkin postista uutta keitintä, jolla kelpaa sitten keitellä vähän isommallekin porukalle kerralla!

Rakkautta on: katsella tuota valokuvaraitaa tällaisina harmaina päivinä, ja tajuta, että sulla on ympärillä ihan mielettömiä tyyppejä. Ja voi, noita seikkailuja on ihanaa muistella!

Hyvää viikonloppua tyypit!

♡: Emmi

Vapaapäivä

Join tapani mukaan kaikessa rauhassa aamukahvini internettiä selaillen ja annoin verhon takaa kurkistelevan auringon lämmittää ihoani. Vapaapäivät ovat siitä parhaita, että saa kaikessa rauhassa valmistautua tulevaan päivään, eikä tarvitse kokoajan kytätä kelloa. Inhoan kiirettä! 

Puin ulos lähtiessäni ylle kevättakin ja aurinkolasit. Ilmassa tuoksuu jo niin kevät! Nautin suunnattomasti siitä tunteesta, kun korkoni kopisevat keväällä ensimmäistä kertaa vasten hiekatonta katua. (Puhumattakaan siitä fiiliksestä kun pääsee polkemaan pyörällä hiekattomia teitä!) Kaupoissa hetken pyörittyäni hain take away kahvin ja istahdin yksin keskustorille. Auringossa oli todella lämmin ja en voinut kuin hymyillä ohikulkijoille.

Ihmettelin tänään, miksi en ole aikaisemmin tajunnut alkaa keräilemään kameroita. Löysin tänään nimittäin kirpparilta 9 eurolla symppiksen vanhan kameran, jonka mukana tuli vielä alkuperäinen tukeva nahkalaukku. En voinut yksinkertaisesti vastustaa sitä! Tällä hetkellä hurjaan kokoelmaani siis kuuluu nämä alla olevassa kuvassa näkyvät kaksi söpöläistä! (No, tästä on hyvä jatkaa!) Vasemman puoleisen sain viime kesänä tuolta toiselta puoliskoltani. Kameraparka oli hyljätty roskalavalle, voitteko kuvitella? (btw, jos joltakulta löytyy nurkista lojumasta vanhoja kameroita, niin ottaisin/ostaisin ne mielelläni tähän rakastavaan kotiin!)

Lukijat: Mitä te keräilette?

Loput otokset ovat viikonlopulta. Olin ensikertaa tuossa kyseisessä kaupungissa, mutta erään kadun kohdalla pysähdyin, ja sanoin ääneen "Olen ollut tuolla kadulla ennenkin. Sama mukulakivikatu, samat talot ja sinä kävelemässä siinä edelläni..". Unimaailma on jännä juttu. Kuinka voi nähdä unta paikasta, jossa ei ole ikinä ollut? (Ja kyllä, minulla on päiväkirjassai ylhäällä vieläkin se uni tuohon samaiseen katuun liittyen)

Tuntuu, että tästä merkinnästä tuli sekavaakin sekavampi. Älkööt antako sen häiritä!
Mukavaa loppuviikkoa tyypit!

♡: Emmi

24v

Täytän tänään 24-vuotta. Se on kuulemma erään tutkimuksen mukaan ikä, jolloin nuoresta tulee virallisesti aikuinen. Mutta millaista se sitten on olla aikuinen? Muistan joskus lapsena ajatelleeni, että ihminen on jo niin aikuinen 18-vuotiaana, mutta nykyisin sitä tietenkin näkee asiat täysin toisesta näkökulmasta. Minulla on tällä hetkellä ammatti, työpaikka ja laskunikin maksan ihan itse. Tätäkö se siis on olla aikuinen?

"Ei mul oo omaa kotitaloa ja koiraa
ei vielä lapsia ei tyttöjä tai poikaa
mul on stereot ne laitan päälle soikaa
ei mul oo velallisen musertava huoli
mul on runkopatja lipasto ja tuoli"
(Zen Cafe: Vuokralainen)

Se on jotenkin salakavalaa, kuinka vuodet alkavatkaan vieriä joka vuosi vain nopeammin. Toivottavasti uskallan vielä vuosienkin päästä heittäytyä elämän vietäväksi samalla tavalla kuin nykyisin olen tehnyt. En halua jumahtaa paikoilleni, vaan ottaa kaikesta ilon irti. Elämä on muutenkin liian lyhyt!

23-vuotiaana opin, että:
- joskus on vain parempi lähteä kuin jäädä.
- spontaanit ideat ovat parhaimpia.
- unelmat toimivat loistavasti motivaationa.
- rohkeiden päätösten teko on pelottavaa ja uuvuttavaa, mutta joskus onkin hyvä pistää elämä täysin uusiksi, jos ei ole siihen tyytyväinen.
- on hyvä osata olla tietyissä tilanteissa rohkea.
- uusi alku pelottaa aina aluksi, mutta palkitsee myöhemmin tuplasti.
- on uskallettava olla avoin uusille asioille.
- työilmapiirillä on mahdottoman suuri merkitys töissä jaksamisen kannalta. (En voi vieläkään käsittää, kuinka paljon paremmin asiat ovatkaan täällä Tampereen päässä)
- ensimmäinen askel on aina se hankalin, mutta seuraava onkin jo huomattavasti helpompi.
- kahvi on monien aamujen pelastus!
- asioilla on tosiaan aina tapana järjestyä!

Toivottavasti opin paljon kaikenlaista tärkeää tämänkin vuoden aikana!

♡: Emmi